SUED-malli pähkinänkuoressa
Tässä esiteltävä SUED-malli on kehitetty korjaamaan organisaatioiden pääasiallisesti pirstoutunutta koulutuksien ja ohjauksien viidakkoa sitomalla koulutus ja työnohjaus yhteen jäsentyneeksi kokonaisuudeksi jatkuvan oppimisen ideana. Malli soveltuu kaikkien organisaatioiden kehittämiseen. Sitä on sovellettu tähän mennessä terveydenhuoltoon maassamme ja kokeillaan myös parhaillaan sosiaalialalla sosiaali- ja terveysministeriön pyynnöstä.
Sosiaali- ja terveysministeriö on suositellut SUED-mallin käyttöä maan terveydenhuoltoon 2001 alkaen.
SUED-mallin tavoitteena on sekä organisaation perustehtävän laadunhallinta että työntekijän ammatillisen kasvun ja kehittymisen tukeminen. Malli on yksikkökohtaisesti sovellettavissa, se toimii runkona kehittämistyölle eikä ota kantaa toteutettavan kehittämis- ja koulutustoiminnan sisältöön.
Lähtökohtana on, että jokaisessa työyksikössä täsmennetään yhdessä esimiehen kanssa perustehtävän tavoitteet, toteutus ja laadunmäärittely. Tämä voi tapahtua esim. kehityskeskusteluissa, joissa tarkennetaan työntekijän osaaminen ja sen kehittäminen. Kunkin yksilön odotetaan itse oivaltavan toiminnan asettamat vaatimukset osaamistasolleen ja siten myös lisä- ja täydennyskoulutuksen tarve. Työntekijä tekee näin ollen itse oman urakehitysohjelmansa esimiehensä kanssa.
SUED-mallissa työnohjaus sisältyy säännöllisesti ja prosessiluonteisena jokaisen työhön. Työnohjauksen toteutus ei ole yhteen malliin sidottu, vaan ohjaajan viitekehyksellä voidaan vaikuttaa toteutukseen. Työnohjauksessa nousee esille työntekijän erilaisia itsehavaittuja osaamisvajeita. Niihin suunnitellaan toimipaikkakoulutus.Näin koulutus ei ole irrallista ja sattumanvaraista, vaan omasta työstä nousevaa ja itsearvioinnin kautta havaittua. Samalla toimipaikkakoulutuksen sisällöt eivät jää irrallisiksi, vaan kohdentuvat työn substanssiin.
Osaamisen vajeiden toteamisen jälkeen toimipaikkakoulutuksesta voidaan rakentaa myös jäntevä ja pitkäkestoinen koulutusohjelma, joka tukee yksilön organisaation toimintaa.
SUED-mallin avulla yhteensovitetaan työyhteisössä tapahtuvat kehityskeskustelut, työnohjaus ja toimipaikka- ja täydennyskoulutus. Se konkretisoi ja auttaa osaltaan toimintayksiköitä tarkoituksenmukaisen täydennys- ja toimipaikkakoulutuksen järjestämisessä. Mallin avulla sitoutetaan koko henkilöstö yksikön ja organisaation tavoitteisiin ja pitkäntähtäimen kehittämistyöhön.
Mallin vaikuttavuutta ja kustannushyötyä on tutkittu ja testattu vuosina 1996-1998. Tulokset osoittivat, että mallin toteutuksen myötä laadunhallinta parani siitä saadun palautteen, itsearvioinnin ja systemaattisen palautteen myötä. Myös yhteistyö tuli aikaisempaa sujuvammaksi ja työntekijöiden ammatti-identiteetti vahvistui ja työtyytymättömyys ja uupumus vähenivät. Mallia testattiin kustannus-hyöty -suhteen ja vaikuttavuuden osalta ja sillä osoitettiin saavutettavan myös taloudellista säästöä.
Lähteet:
Paunonen Marita (1999) SUED-malliin perustuva työnohjaus terveyspalvelujen laadunhallinnan varmistajana. Teoksessa: Kinnunen Juha, Meriläinen Pirkko, Vehviläinen-Julkunen Katri & Nyberg Tiina (toim.). Terveystieteiden monialainen tutkimus ja yliopistokoulutus. Suunnistuspoluilta tiedon valtateille. Professori Sirkka Sinkkoselle omistettu juhlakirja. Kuopion yliopiston julkaisuja E. Yhteiskuntatieteet 74. Kuopio: 69-78.
Paunonen-Ilmonen Marita (2001) SUED-malli ja sen hyödyt. Teoksessa: Paunonen-Ilmonen Marita: Työnohjaus – toiminnan laadunhallinnan varmistaja. WSOY, Helsinki: 190- 194.
Paunonen-Ilmonen Marita & Hyrkäs Kristiina (2001) Clinical supervision in Finland history, education, research and theory. Teoksessa: Cutcliffe J, Butterworth T & Proctor B (eds.) Fundamental Themes in Clinical Supervision. Routledge, England: 284-302.
Sosiaali- ja terveysministeriö (2000) Terveydenhuollon ammatillisten valmiuksien kehittäminen työelämässä – SUED-malli terveyspalvelujen laadunhallinnan perustana. Terveydenhuollon ammattihenkilöiden neuvottelukunta. Sosiaali- ja terveysministeriön monisteita 2000:16. Helsinki.